Ryhmäpuheenvuoromme 23.11. kunnanvaltuuston kokouksessa

Keskiviikkona 23.11.2022 olleen kunnanvaltuuston talousarvio kokouksessa Esko Ruottunen piti seuraavan puheen:

”Talousarvio ja -suunnitelma ovat kunnan toiminnan ja talouden tärkeimmät ohjausvälineet. Toiminnan ohjaus tapahtuu käyttötalousosassa ja investointiosassa toimielimille osoitettujen resurssien kautta. Talousarvion strateginen pohja perustuu Lempäälän kunnan uuteen kuntastrategiaan, joka ulottuu vuoteen 2030 asti. 1.1.2023 voimaan astuva uusi toimielinorgani-saatio on myös ensimmäistä kertaa mukana talousarviossa.

Kunnan on turvattava varojen riittävyys lakisääteisiin tehtäviin ja varat on myös kohdistettava oikein. Jotta tämä onnistuisi, on kunnan päättäjien osattava ennustaa niin kuntatalouden yleistä kehitystä, kuin myös oman kunnan talouden sekä palvelutarpeen tulevaa kehitystä.

Perusperiaate hyvälle ja vakaalle taloudenhoidolle on se, että tulojen täytyy olla suuremmat kuin menot, mutta valitettavasti näin ei voida aina toimia, vaan on otettava myös velkarahaa, että suunnitellut asiat ja hankkeet voidaan toteuttaa. Kunnan on turvattava varojen riittävyys lakisääteisiin tehtäviin ja varat on myös kohdistettava oikein. Jotta tämä onnistuu, on kunnan päättäjien osattava ennustaa niin kuntatalouden yleistä kehitystä, kuin myös oman kunnan talouden sekä palvelutarpeen tulevaa kehitystä. Kunnan velkamäärä asukasta kohden v 2023 talousarviossa ei merkittävästi kasva, mutta vuosien 2024 – 2025 suunnitellun investointiohjelman rahoittaminen yli 50 %:sti lisälainanotolla tullee nostamaan peruskunnan lainamäärän yli 100 miljoonan euroon, joka tarkoittaa n. 4000 € lainamäärää/asukas vuosina 2024 ja 2025, jolloin suunnitteluvuodet painuvat alijäämäisiksi

Kunnan pääasialliset tulot tulevat kunnallisverosta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että kunnassa on riittävästi vakaita yrityksiä, löytyy yritys- ja asuintontteja, saadaan uusia veronmak-sajia, logistiikka on kunnossa ja kunnan talous on rakennettu vakaalle pohjalle. Onneksi Lempäälän kunnan talous on viime vuosien ajan ollut vakaalla pohjalla ja ylijäämäinen, mutta tulevaisuudessa asiat voivat nopeastikin muuttua huonompaan suuntaan, ellei asioihin voida ennakoida ja vaikuttaa eikä syntyviä epäkohtia ja puutteita saada ripeästi korjattua. Siirryttäessä hyvinvointialueille ei ole vielä tarkkaa tietoa eikä kokemusta mitä uusia kustannuksia sieltä syntyy. Siksi on tärkeää, että talousarvio ja taloussuunnitelma ovat huolellisesti ja asiantuntevasti laadittu. Ja näinhän Lempäälässä on.

Lempäälässä kuten monessa muussakin kunnassa on pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä mm. sote- ja hyvinvointialalla, kaavoituksessa ja rakennustarkastuksessa. Tämä ongelma täytyisi pikaisesti ratkaista.

Yhteistyötä kunnan viranhaltijoiden, kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä tarvitsisi lisätä huomattavasti. Näin saataisiin laajempi ja toimivampi näkemys ja huomioitaisiin kaikkien osapuolten näkemys hyvissä ajoin, miten kuntaa tulee kehittää niin, että kaikki ovat tyytyväisiä.

Lempäälän kunta ottaa v 2023 talousarviossa käyttöön osallistuvan budjetoinnin. Osallistuva budjetointi tarkoittaa talouden ja demokratian yhdistämistä. Osallistuvaa budjetointia voidaan käyttää monissa erilaisissa tilanteissa, monenlaisten tarpeiden ja ongelmien ratkaisemisessa. Sitä voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä esimerkiksi investoinneista tai palveluista.

Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sen toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Perussuomalaisten mielestä kunnalta on hieno ele ottaa mukaan 75.000 euron IDEA-raha, joka käytetään tulevan yhteisölautakunnan palvelusuunnitelmaan. Asukkaat otetaan siinä mukaan pohtimaan ja myös päättämään siitä, mihin taloudelliset resurssit käytetään.

Pirkanmaan hyvinvointialue käynnistyy v 2023 alusta, joka muuttaa kunnan talousarvion sisältöä merkittävästi toimintamenoissa ja -tuotoissa. Hyvä asia on myös se, että kunnassa ollaan ottamassa käyttöön uusia strategisen tason tavoitteita. Täytyy kuitenkin muistaa tavoitteita asetettaessa, että myös toiminnallisille tavoitteille laaditaan mittarit, joilla niitä seurataan. Jos tavoitteet eivät toteudu on pystyttävä tekemään nopeasti ja tehokkaasti korjaavat suunnitelmat ja toimenpiteet, joilla tavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa.

Kaikki kunnassa olevan toiminnan täytyy olla avointa ja toimivaa yhteistyötä, jolla varmistetaan kunnan henkilöstön ja asukkaiden tyytyväisyys. Henkilöstötyytyväisyys on yksi tärkeimmistä mittareista, jolla varmistetaan myös kunnan toiminnallinen ja taloudellinen menestyminen. Henkilöstötyytyväisyydessä, johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa kunnassa on vielä parannettavaa. Oikealla johtamisella ja toimenpiteillä saadaan nopeasti hyviä tuloksia aikaan kuuntelemalla tarkalla korvalla mihin asioihin henkilöstö ei ole tyytyväinen. Esihenkilöiden täytyisi käydä enemmän työntekijöiden keskuudessa kyselemässä miten henkilöstö voi, jaksaa ja mitä asioita työyhteisössä pitäisi parantaa. Pelkät työtyytyväisyyskyselyt eivät riitä.

Sote-uudistuksen jälkeen Lempäälä on uusi kunta, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen vastuu ja eurot ovat siirtynyt kunnalta Hyvinvointialueelle. Tämän uudistuksen jälkeen ei voida vielä arvioida huonontuvatko kunnan palvelut, tarvitaanko lisäsäästöjä ja kuinka paljon tarvitaan lisärahoitusta, koska ennustettu rahoitus ei tule riittämään. Koronan aiheuttama hoitovelka on vielä osittain kuittaamatta. Tarvitsisi päättää miten ja millä rahalla hoitovelka hoidetaan.

 

Vuosi 2023 talousarvio:

 

• Talousarviovuoden kokonaistilanne näyttää hyvältä
• Vuosikate on n. 13 milj., tilikauden tulos n 2,6 milj. ja tilikauden ylijäämä 3,1 milj.
• Tavoite ylijäämäisyydestä toteutuu
• Vuosikatteella pystytään omarahoittamaan 80%:sti vuoden 2023 investoinnit (15.7 milj.)
• Velan määrä asukasta kohti ei kasva
• työttömyysprosentti on pienentynyt v 2021 0.7 % ollen nyt 5,4 %, joka on myönteinen asia

 

Suunnitteluvuodet 2024 ja 2025:

• Haasteelliset vuodet edessä
• Suunnitteluvuodet 2024 ja 2025 ovat alijäämäisiä v 2024 -2,4 milj. ja v 2025 -1,9 milj.
• Toimintakulut kasvat ja toimintatuottojen peruskasvu on matalampaa. Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan laskevan. Investoinnit ovat kasvussa monesta syystä mm. asuntomessujen aiheuttamat kustannukset, Saikan koulu ja päiväkoti ym
• Investoinnit Vuonna 2024 17,4 milj. ja 2025 17.8 milj. -> Kunnan vero ja valtionosuuspohja heikkenee ja vuosikate alenee, jolloin kunta ei pysty omarahoittamaan investointeja. Tämä johtaa velan nousuun.
• Lainamäärän asukasta kohtaan arvioidaan kasvavan v. 2024 3921 euroon/asukas ja v. 2025 4276 euroon/asukas.

 

Muita huomioita:

 

Hyvä asia on myös se, että kunta lisää maanostoa 1,5 milj. eurolla/talousarviovuosi ja suunnitteluvuodet. Kunta saa tätä kautta maan luovutusvoittoja ja veroeuroja asukkailta ja yrityksiltä.

Hyvää on myös Halkolannotkon käynnistyminen sekä verotuloarvioinnin maltillistaminen v 2023 +1,6 milj. ja suunnitteluvuosille 2024 ja 2035 + 1,6 milj./vuosi. Näitä tullaan jatkossa tarvitsemaan menojen rahoittamiseksi.

 

Perussuomalaisten mielestä ei ole varaa mihinkään ylimääräiseen. Lisäkulujen suhteen pitää tarkasti harkita ja miettiä mihin niitä jatkossa voidaan myöntää. Tarjottavien palveluiden kulupohjaa tulisi harkitusti hillitä.

 

PS kiittää kaikkia talousarvion ja taloussuunnitelmien valmistamiseen osallistuneita kattavasta ja hyvästä työstä”